Avatarin piti olla elokuva, joka näyttää mihin kolmiulotteisuus pystyy, mutta ainakin allekirjoittanut pettyi elokuvan kolmiulotteisuuteen pahasti. Olihan kohtaukset toki hienoja ja niissä oli hienoja syvyysvaikutelmia, mutta siihen se sitten jäikin.

Taisin odottaa liikaa kohtauksia, joissa jokin näyttäisi olevan reilusti valkokankaan edessä, mutta tällaisia kohtauksia Avatar tarjosi vain silloin tällöin. Noin elokuvan puolivälissä tajusin, ettei näitä kohtauksia kannata enää odotella, vaan kannattaa mieluummin keskittyä katselemaan ikäänkuin valkokankaan taakse ulottuvia 3D-kuvia. Nämä kohtaukset eivät ikävä kyllä näyttäneet läheskään niin hienoilta ja vaikuttavilta, kuin mitä valkokankaan etupuolelle tulevat kohtaukset ovat.

Avatarin 3D-elokuvan parasta antia olikin alussa näytetyn Liisa Ihmemaassa 3D-elokuvan traileri, jossa kissan pää näytti leijuvan alle metrin etäisyydellä edessä olevan katsojan pään päällä.