OBS-opas
Mikä on OBS?
Open Broadcaster Software (OBS) on ilmainen, avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmisto Windowsille, Linuxille ja Macille. Ohjelman avulla on mahdollista lähettää reaaliajassa ääntä ja videota verkkoon, taikka tallentaa videoita paikallisesti omalle kovalevylle. Vastaavia kaupallisia sovelluksia ovat esimerkiksi XSplit Broadcaster ja Livestream Procaster. OBS:stä on saatavilla kaksi eri versiota – OBS Studio ja OBS Classic. Ohjelmat eroavat toisistaan vain hieman käyttöliittymän ja ajurituen osalta. Kehityspanos on siirretty uudempaan Studioon ja siihen keskitytään myös tässä oppaassa yksityisen käyttäjän näkökulmasta.
OBS tarjoaa mahdollisuuden livestriimata (lähettää verkossa suorana) videokuvaa ja ääntä monien suosittujen palveluiden välityksellä, jollaisia ovat esimerkiksi Twitch, YouTube, Smashcast, Mixer ja Pericope. Käyttäjä voi luoda myös yksityisen striimauspalvelimen. Useimmille palveluntarjoajille on jo valmis toteutus ohjelmistossa, jolloin käyttäjän tehtäväksi jää vain laatuasetusten hienosäätäminen ja kirjautumiseen vaadittavan suoratoistoavaimen syöttäminen. Paikalliset nauhoitukset OBS tallentaa tietokoneelle oletuksena FLV-muodossa.
OBS tukee nk. pelikaappausta (Game Capture), jolloin kuva napataan suoraan tietokoneen näytönohjaimen muistista ennen kuin se piirretään näytölle. Tämä on hyödyllistä etenkin pelien kanssa, mutta ei välttämätöntä. Kuvaa voi kaapata myös koko näytöltä, yksittäisestä ikkunasta tai rajatulta alueelta. Lähetykseen voi liittää web-kameran tai videonkaappauslaitteen tallentamaa kuvaa. Suoraan lähetykseen voi lisätä saumattomasti myös kuvia ja tekstiä. OBS:n ominaisuuksia voi laajentaa lisäosilla (Plugins). Liitännäisten avulla voi kaapata esimerkiksi web-sivun sellaisenaan, tai hallita monipuolisemmin ääniasetuksia. Tutustu lisäosiin täällä.
Avoimen lähdekoodin projektina OBS ei maksa käyttäjilleen mitään, joten se madaltaa huomattavasti striimaamisen aloittamisen kynnystä. Ohjelmiston kehittämiseen voi luonnollisesti osallistua myös itse. OBS:n lähdekoodi löytyy versionhallintapalvelu GitHubista. Kehitystä voi tukea myös rahallisesti lahjoituksilla.
Käyttöliittymä tutuksi
OBS:n käyttöliittymä on varsin yksinkertainen, kevyt ja helppokäyttöinen. Keskellä ruutua sijaitsee esikatseluikkuna, jonka saa kytkettyä käyttöön ja pois klikkaamalla ruutua hiiren oikealla painikkeella. Vasenta näppäintä painamalla saadaan näkyviin punainen reunus, jota siirtelemällä säädetään lähetyksen kuvaruudun kokoa. OBS Classicilla kuvan kokoa muuttaakeen täytyy siirtyä ensin erilliseen muokkaustilaan.
Skenet ja lähteet
Vasemmalla alalaidassa on Skenet-valikko. Skenet ovat esitallennettuja näyttämöitä, joita luodaan plus-painikkeella ja niiden järjestystä voi vaihtaa nuolilla. Skeneihin voi lisätä viereisessä Lähteet-laatikossa erilaisia kuvalähteitä, tekstiä ja ääntä. Yhdessä ikkunassa voi pyöriä esimerkiksi web-kameran kuva ja toisessa ainoastaan tietokoneen näyttö. Ruudulle voi asetella myös useita videolähteitä vierekkäin. Videolaitteilla on oikean napin klikkaamisella aukeava Ominaisuudet-ikkuna, jossa voi vierailla tarvittaessa muokkaamassa esimerkiksi ääni- ja kuva-asetuksia. Varmista kuitenkin, että olet asentanut USB-laitteiden uusimmat ajurit ennen niiden käyttöä OBS:n kanssa.
Skenejä voi vaihdella saumattomasti hiiren klikkauksilla tai Asetukset-valikon kautta luoduilla pikanäppäimillä. Usein on käytännöllistä tehdä esimerkiksi lähetyksen introlle tai taukotilalle oma skene, johon voi nopeasti vaihtaa tarpeen tullen. Lähteiden muokkaamiseen kannattaa totutella ja lähetyksen ulkoasu valmistella huolellisesti etukäteen.
Mikseri
Keskellä on Mikseri, eli mikrofonien, tietokoneen äänikortin ja videokaappareiden äänilähteiden voimakkuussäätimet ja mykistysnappi. Hammasrattaan takaa löytyvät vielä Äänen lisäominaisuudet tarkempine balanssi- ja raitasäätimineen. Striimaaja joutuu useimmiten nostamaan ainakin mikrofonien äänenvoimakkuutta, sillä soittimet ovat oletuksena varsin hiljaisia. Muista kuitenkin, että mikrofonin nappaama taustamelu voimistuu samassa suhteessa.
Äänilaitteita lisätään Lähteet-kohdassa ja ne voivat vaihdella skenejen kesken.
Skene-siirtymät
Kohdassa Skene-siirtymät määritellään millainen animaatio näytetään katsojalle ikkunaa vaihdettaessa. Vaihtoehtoina on erilaisia pyyhkäisyjä ja häivytysefektejä.
Ohjaimet
Oikean alakulman Ohjaimet-palkin alla ovat painikkeet suoran lähetyksen tai tallennuksen aloittamiselle, esikatseluikkunan kahtia jakavalle Studio-tilalle ja kaikista tärkeimmille, eli asetuksille, joihin tutustumme seuraavassa osassa.
Yläpalkki
Yläpalkissa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti Profiili-kenttään. Käyttäjän on nimittäin mahdollista luoda erillisiä asetusprofiileja esimerkiksi eri striimauspalveluita, tunnuksia tai tallentamista varten. Profiileja käyttämällä asetuksia ja avaimia ei tarvitse määrittää aina uudelleen. Asetukset-valikko löytyy myös Tiedosto-palkin takaa. Näkymät-kohdasta voi piilottaa ylimääräisiä kenttiä.
Lähetysasetukset
OBS tarjoaa liudan asetusvaihtoehtoja, jotka oikein säätämällä vältyt monelta harmilta ja katsojasi saavat varmasti kokoonpanoosi nähden parasta mahdollista laatua. Tässä osiossa käydään läpi tärkeimmät.
Yleiset
Yleiset-välilehdeltä kannattaa ensimmäiseksi valita käyttöliittymälle haluttu kieli. Tämän oppaan kuvankaappaukset ovat kaikki suomenkielisestä versiosta. Mikäli seuraat vinkkejä OBS:n omalta kotisivulta, kannattaa kieleksi vaihtaa englanti helpottamaan asioiden löytämistä. Kielivalikon alla voi myös vaihtaa ohjelmiston teeman esimerkiksi tummasävyisemmäksi. Muut Yleiset-välilehden asetukset liittyvät varmistusviesteihi, livestriimin automaattiseen tallentamiseen videona tietokoneelle ja keski-ikkunan käyttäytymiseen.
Lähetys-kohdassa määritellään ensiksi lähetetäänkö striimi palvelun kautta (Facebook Live, Twitter, Twitch, Mixer, YouTube jne.), vai yksityisellä serverillä. Striimauspalvelua käytettäessä sinun täytyy tietysti luoda ensin sinne tunnukset. Tietyt palvelut voivat vaatia palvelinlokaation valikoimista. Esimerkiksi Twitchin kohdalla kannattaa valita mahdollisimman lähellä Suomea maantieteellisesti sijaitseva alue viiveen minimoimiseksi, eli tässä tapauksessa Ruotsi (Sweden). Jos striimi ei meinaa käynnistyä, kannattaa kokeilla ensiksi sijainnin vaihtamista, sillä joskus vika on tietyn paikkakunnan servereissä. Muutamat palvelut tarjoavat vain yhtä tai kahta vaihtoehtoa. Esimerkiksi YouTuben kohdalla kannattaa valitse ensisijainen suositeltu palvelin (Primary ingest server).
Striimiavain (streamkey) on valitsemaasi striimauspalvelun tunnukseen liitetty henkilökohtainen koodi, jota ei saa luovuttaa ulkopuolisille. OBS aktivoi striimausominaisuudet ottamalla yhteyden tiliisi joko käyttäjänimen ja salasanan yhdistelmällä, tai avaimella. OBS tallentaa tiedot muistiin ensimmäisen syöttämisen jälkeen. Avaimen löytää useimmiten palvelun profiilisivuilta.
Ulostulo
Ulostulo-kohdassa käsitellään suoratoistolähetyksen laatua. Kuvan bitrate tarkoittaa suomeksi tiedonsiirrossa virtaavien bittien määrää. Bitrate on yksi tärkeimmistä asetuksista, sillä se määrittelee pitkälti lähetyksen kuvanlaadun. Arvo on sidonnainen Internet-yhteytesi lähetysnopeuteen (upload speed). Hitaalla yhteydellä, eli pienellä arvolla ei ole mahdollista lähettää sulavaa HD-kuvaa, mutta suuri arvo vaatii myös katsojan latausnopeudelta enemmän. Bitratelle ei ole suoranaista oikeaa arvoa ja jotkin palveluntarjoajat voivat rajoittaa sitä, mutta numeron voi määritellä sallitun kaistanopeuden ja toivotun resoluution perusteella (katso taulukko).
Huomaa, että Internet-yhteyden lähetysnopeuden tulisi olla 20-30 % suurempi kuin OBS:lle käyttöön annetun kaistan, sillä esimerkiksi verkkosurffailu, nettipelaaminen ja muut laitteet vaativat osan kaistasta. Esimerkiksi 2000 kbit/s -asetus vaatii vähintään 2,5 Mbit/s -lähetysnopeuden. Bitrate ei ole myöskään tasainen arvo, vaan luku voi hyppiä hetkellisesti asetetun rajan yli. Lähetyksen aikana kannattaa kuunnella katsojien antamaa palautetta ja säädellä kaistan käyttöä sen mukaisesti. Videokuvalle, jossa on paljon liikettä vaaditaan korkeampaa kaistaa kuin pelkälle staattiselle ruudulle. Apuna kuvanlaadun määrittämiseen voi käyttää myös OBS:n työkalua. OBS-ikkunan oikeassa alakulmassa näkyy livestriimin aikana bitrate-palkki, joka kertoo keltaisella tai punaisella värillä silloin kun arvoa olisi syytä kasvattaa.
OBS tarjoaa videokuvan enkoodauksen x264-, Quick Sync- ja Nvidia NVENC -koodekeille, mutta näistä tarvitaan yleisimmin vain x264-enkoodausta. Tietokoneen kokoonpanosta riippuen videoenkooderia ei välttämättä voi edes vaihtaa. Äänen bitrateksi on turvallista jättää AAC 128 kbit/s, sillä livelähetyksissä tarvitaan harvoin parempaa äänenlaatua. Pienempiä arvoja voi kokeilla esimerkiksi verkkoyhteyden lähetysnopeuden ollessa todella alhainen. Rastittamalla “Käytä enkooderin lisäasetuksia” saadaan näkyviin “Rajoita bitrate lähetyspalvelun suosituksiin” -kohta, jonka voi rastittaa halutessaan. Esimerkiksi Twitchin maksimibitrate tavallisille käyttäjille on 6000 kbit/s.
Ylhäällä on Ulostulon tila -valikko, josta “Kehittynyt”-valinta avaa hieman laadullisia lisäasetuksia. Resoluutio on mahdollista uudelleenskaalata pienemmäksi striimiä varten. Mikäli striimi ei ole sulava täydellä 1080p-oletuksella, kannattaa kokeilla resoluution skaalaamista pienemmäksi 720p:ksi. Useimmat palveluntarjoajat suosittelevat Rate Controlin CBR-asetuksen (Constant bitate) käyttöä tasaisen kuvanlaadun varmistamiseksi.
Suositeltu Keyframe-väli on yleensä 0 – 2 sekuntia ja Profiilin on syytä olla main. Enkooderin asetus -valikon tekstit määrittelevät tietokoneen prosessointitehon, veryfast on yleisesti suositeltu vähimmäisarvo, mutta voit kokeilla muitakin arvoja, mikäli prosessorisi ei sovellu videokuvan renderöimiseen tai ei ole kovin tehokas. Hienosäätö-palkista voit valita tarvittaessa optimoidut asetukset muun muassa animaatioille, elokuvalle ja minimoidulle latenssille.
Ääni
Ääni-sivulla voit varmistaa, että oikeat äänilaitteet ovat käytössä, mikäli OBS ei kaappaa työpöydän tai mikrofonin ääniä. Äänilähteitä voi siis olla useampi, mutta ne eivät ole aina oletuksena päällä. Voit hallita täällä myös mykistys- ja mono/stereoäänen asetuksia.
Kuva
Aiemmin viitattua lähetyksen resoluution tarkkuutta voi säätää myös Kuva-sivulla. Pohjaresoluutio on syytä pitää 16:9-kuvasuhteessa, jolloin tarkkuuksien hahmottaminen on selvempää. Suoratoistossakin HD-kuvanlaatu on nykyisin standardi. Isompi tarkkuus antaa paremman kuvan, mutta vaatii enemmän lähetysnopeudelta ja tietokoneen tehoilta. Voit skaalata tarkkuuttaa tarvittaessa pienemmäksi striimiä varten.
Suodattimilla voit vaikuttaa skaalauksen tarkkuuteen. Ruudunpäivitysnopeus, eli FPS kannattaa pyrkiä pitämään vähintään 30:ssä. Rohkeat voivat kokeilla myös 60:tä ruutua sekunnissa sulavampaa kuvaa varten, mikäli siitä ei koidu suorituskyvyn kannalta ongelmia. Korkeammalla arvolla videokuvassa esiintyy vähemmän pilkkoutumista. Varmista kuitenkin ensin, että kamerasi ja videonkaappauslaitteesi tukevat korkeita ruudunpäivitysnopeuksia, jotta arvon nostamisesta olisi hyötyä.
Pikanäppäimet
Pikanäppäimet ovat striimatessa erittäin hyödyllisiä. Niiden avulla on helppoa vaihtaa esimerkiksi skenejä, aloittaa ja lopettaa lähetys sekä mykistää äänilähteitä. Monet käyttävät pikanappeina esimerkiksi näppäimistön numeroita ja listaavat ne muistilapulle.
Lisäasetukset
Tällä sivulla on mahdollista säätää tarkemmin muun muassa lähetyksen väriavaruutta ja renderointitietoja. Ylhäällä on Prosessin prioriteetti -valikko, jolla määritetään kuinka paljon tehoja tietokone panostaa OBS:lle. Striimatessa prioriteetin kannattaa olla “suurempi kuin normaali”. Keskeltä löytyy Automaattinen viive, jota kannattaa lisätä, mikäli katsojat eivät saa nähdä tapahtumia reaaliajassa. Muutaman minuutin viivettä käyttävät esimerkiksi striimattavat pokeriturnaukset, sillä muuten jotkut saattaisivat huijata ja saada muiden pelaajien kortit tietoon.
Yleisimmät ongelmatilanteet
Yleisin ongelmatilanne on frame dropping, jolloin OBS ei pysty lähettämään verkkoon dataa niin suurella nopeudella kuin lähetyksen laatu edellyttää. Katsojille tämä ilmenee kuvan ja äänen pysähtelyinä ja OBS:n käyttöliittymässä sen huomaa oikean alakulman kaistamittarin värin vaihtumisessa oranssiksi tai punaiseksi. Tällöin myös tilapalkissa sijaitseva pudotettujen pakettien (frames) laskuri kasvaa vauhdilla. Korjaustoimenpiteenä kannattaa sulkea paljon kaistaa vievät ohjelmat, pienentää striimin laatua sekä tarkastaa oman Internet-yhteyden toimivuus.
Yleisesti ottaen striimi tökkii ja pikselöityy, mikäli bitrate on liian suuri lähetysnopeuteen verrattuna. Liian pienellä lähetysnopeudella (esim. alle 2 Mbit/s) ei yksinkertaisesti voi striimata paljon liikettä sisältävää HD-laatuista kuvaa. Yhteyden nopeuteen voivat vaikuttaa myös illan ruuhka-ajat verkossa. 4G-yhteydelläkin voi striimata, kunhan siinä on tarpeeksi suuri lähetysnopeus ja korkea datakatto.
Toinen ongelmatilanne on nk. frame skipping, jolloin OBS ei pysty muodostamaan videokuvaa liian suuren prosessorikuorman vuoksi. Tietokoneen tehot eivät ole tällöin riittävät tai jokin raskas sovellus vie tehoja ja muistia taustalla. Mikäli käyttöjärjestelmän tehtävänhallinnassa ei näy suurta kuormaa millään prosessilla, on jokin asetuksista todennäköisesti pielessä.
Jos et esikatselun yhteydessä saa kuvaa lähteestä tai se näyttää vain mustaa, kokeile ensin sulkea kaikki muut käytössä olevat ohjelmat, tai tallenna kuvaa OBS:n ikkuna- tai ruutukaappauksella. Joskus auttaa myös OBS:n ja kaapattavan ohjelman ajaminen järjestelmänvalvojan oikeuksilla. Erityisesti vanhempien pelien kanssa voi olla paljon ongelmia, joihin voi löytyä apua OBS:n tai pelin kotisivuilta. Videokaappereiden tai web-kameroiden kohdalla lataa uusimman ajuripäivitykset, ja varmista johtojen olevan kunnolla kiinni. Jotkin vanhemmat laitteet voivat toimia paremmin OBS Classic -version kanssa.
OBS tallentaa virhetilanteet lokitiedostoihin, joita pääsee tutkailemaan Apua-palkin takaa. Mikäli kysyt apua jonkin ongelman suhteen OBS:n kotisivuilla, vaaditaan lähes aina viimeisimpien lokitiedostojen toimitus. Muihin ilmeneviin ongelmatilanteisiin löydät vastaukset OBS:n sivuilta, keskustelupalstalta sekä projektin IRC-kanavalta. Kannattaa muistaa OBS:n päivittyvän jatkuvasti. Mikäli törmäät johonkin ratkaisemattomaan ongelmaan, saattaa se korjaantua tulevissa päivityksissä.
Tämän artikkelin tarjoaa yhteistyössä Peliyhdistys Legacy.
Streamaajan opas
Haluan aloittaa livestriimaamisen, mitä kaikkea tarvitsen?
Kerromme tässä oppaassa miten yksityinen henkilö voi aloittaa striimaamisen mahdollisimman helposti ja mitä välineitä tarvitaan. Käytämme oppaassa paljon erilaisia teknisiä termejä, jotka on selitetty mahdollisimman yksinkertaisesti. Mikäli jokin asia menee ohi ymmärryksen, voit lähettää kysymyksen esimerkiksi Streamian foorumille.
Aivan ensimmäiseksi sinun on päätettävä mistä haluat lähettää suoraa videokuvaa nettiin. Järjestätkö jotain tapahtumaa ja haluat jakaa web-kameran kuvaa, soitatko vain musiikkia vai pelaatko jotain peliä? Voit joutua ottamaan huomioon erilaisia asioita riippuen lähetyksesi kategoriasta ja kohderyhmästä. Yksinkertaisimmillaan striimaaja tarvitsee vain älypuhelimen tai tietokoneen, nettiyhteyden, tunnuksen striimauspalvelun sivulle ja ohjelmiston striimaamiseen.
Striimauspalvelun valinta
Yleisö löytää lähetyksesi parhaiten striimauspalvelun sivuilta. Suoran videon lähettämistä tukevia palveluita ovat esimerkiksi YouTube, Ustream, Livestream, Twitter, Twitch ja Facebook Live. Palvelut eroavat toisistaan hieman käytettävyydeltä, käyttäjäryhmiltä ja sallittujen striimien kategoriolta. Esimerkiksi Twitch, Smashcast ja Mixer ovat pelaajille räätälöityjä palveluita. Twitterin omistama Periscope keskittyy taas mobiililähetyksiin, YouTubessa ja Facebookissa voi lähettää lähes mitä tahansa. Suurin osa palveluista tukee kuitenkin samoja striimausohjelmia. Voit toki myös käyttää jotain muuta ratkaisua ja laittaa streamin pyörimään omalla videosoittimella esimerkiksi kotisivullesi.
Tee tili haluamaasi palveluun. Sinulle luodaan oma henkilökohtainen kanava, jota muut ihmiset voivat sitten katsella. Tunnuksen luominen on yleensä ilmaista, mutta sivut voivat tarjota ohella maksullisia jäsenyyksiä. Streamia ei ole livestriimauspalvelu, vaan tuomme sinun lähetyksellesi uutta yleisö rajapintoihin perustuvaa tekniikkaa hyödyntäen.
Tietokone ja ohjelmisto
Streamaaja tarvitsee tietokoneen, jolla voi pyörittää striimausohjelmistoa. Ohjelmia on useita erilaisia, esimerkiksi XSplit, OBS, Livestream Procaster ja Flash Media Encoder. Tietokone tarvitsee jonkin verran tehoja, jotta se voi pyörittää ohjelmistoa. Uusilla kannettavillakin tietokoneilla voi striimata, sillä niissä on nykyisin jo tyydyttävät prosessorit ja näytönohjaimet. Muista kuitenkin, että myös esimerkiksi verkkoselain ja pelit vaativat osansa prosessointitehosta, mikäli käytät niitä samalla tietokoneella striimatessasi. Järjestelmävaatimuksiin kannattaa tutustua tarkemmin kunkin ohjelmiston tarjoajan sivuilla. Tietokoneessa on syytä olla mahdollisimman tuore käyttöjärjestelmäversio kaikkien ominaisuuksien toimimiseksi. Striimaaminen onnistuu kaikilla käyttöjärjestelmillä.
Konsoli- ja mobiilistriimaaminen
Jotkin palvelut (esim. Twitch ja Mixer) tukevat livestriimausta suoraan pelikonsoleilta (Xbox One, PS4), jolloin tietokonetta ei välttämättä tarvita. Striimausominaisuudet on integroitu myös useisiin PC-peleihin, kuten Minecraftiin. Vaatimukset Internet-yhteydelle eivät kuitenkaan muutu. Myös älypuhelimille on tarjolla striimaussovelluksia, mutta pitkällä aikavälillä pelkästään niihin tukeutuminen ei ole järkevää. Puhelimien omat kamerat ja mikrofonit takaavat harvoin hyvän kuvanlaadun ja ongelmaksi voi koitua myös katvealueet ja rajattu tiedonsiirtonopeus. Lisäksi tällaiset ohjelmat kuluttavat puhelimen akun nopeasti loppuun.
Internet-yhteys
Hyvä nettiyhteys on striimaajan tärkein työkalu. Internet-yhteytesi datan lähetysnopeus (upload speed) määrittelee pitkälti sen, kuinka laadukasta ja sulavaa kuvaa striimissäsi nähdään. Livestriimaaja tarvitsee Internet-yhteyden mieluusti vähintään yhden megabitin lähetysnopeudella. Kuvanlaatu on käytännössä katsomiskelvotonta alemmilla nopeuksilla. Teräväpiirtolähetyksissä nopeuden tulisi olla yli 3 megabittiä sekunnissa.
Voit tehdä nopeustestin esimerkiksi Soneran tai Ookla Speedtestin sivuilla. Suosittelemme langallista, nopeaa ja luotettavaa nettiyhteyttä, mikäli aiot striimata säännöllisesti. Striimaaminen onnistuu nykyään myös nopeilla 4G-yhteyksillä. 4G:tä käytettäessä on kuitenkin otettava huomioon mahdolliset datakatot ja illan ruuhkat verkossa. Voit yrittää nopeuttaa yhteyttäsi erilaisilla tavoilla. Käytä aina langallista yhteyttä mikäli mahdollista ja varmista, ettei samaa yhteyttä käytä muita käyttäjiä. Sulje ylimääräiset selaimen välilehdet ja muut ohjelmat, jotka mahdollisesti rasittavat verkkoa tai tietokonetta. Ole myös tarvittaessa yhteydessä verkon tarjoavaan operaattoriin ja ota selvää voitko saada nopeamman tai paremmin suojatun yhteyden halvempaan hintaan.
Bitrate
Bitratella kuvataan tiedonsiirrossa liikkuvien bittien määrää. Striimausteknikaan yhteydessä käytetään yleensä lyhenteitä kbps ja Mbps, eli kilobittiä ja megabittiä sekunnissa. Bitrate-sana tulee vastaan striimausohjelmistoissa, ja se on on yhteydessä striimin kuvanlaatuun. Mitä nopeampi verkkoyhteytesi lähetysnopeus on, sitä nopeammin voit siirtää dataa, jolloin saat paremman kuvanlaadun ja kuva takkuilee vähemmän. Bitratelle ei ole yhtä oikeaa arvoa, mutta sen voi määritellä toivotun resoluution ja yhteyden lähetysnopeuden avulla. Mikäli livelähetyksen kuva tai ääni pätkii, olet yleensä asettanut striimillesi liian korkean bitrate-arvon. Voit joutua kokeilemaan useita eri arvoja ja tinkimään kuvanlaadusta, sillä erilaisista yhteysnopeuksista ja liikkeen määrästä johtuen sulavien vaatimukset ovat aina yksilöllisiä. Voit käyttää apuna sinun striimillesi sopivien arvojen etsimiseen OBS-streamausohjelman työkalua tai oheista taulukkoa.
Huom! Jotkin striimauspalvelut rajoittavat bittien määrää. Hitaan latausnopeuden omaavat käyttäjät eivät myöskään pysty katsomaan liian korkealaatuisia lähetyksiä.
FPS
FPS, eli frames per second tarkoittaa sitä, kuinka nopeasti ruudulle piirretään kuvia. FPS:n valitset oman tietokoneesi prosessorin ja nettiyhteyden nopeuden mukaan. Prosessorin ja muidenkin osien tiedot löytää Windowsilla kirjoittamalla hakuun järjestelmätiedot tai käyttämällä esimerkiksi CPU-Z:n kaltaisia ohjelmia. Yleisesti kannattaa suosia vähintään 30 FPS:n ruudunpäivitystä. Suuremmalla arvolla kuva näyttää kuitenkin pyörivän sulavammin ja se vaatii Internet-yhteydeltä luonnollisesti enemmän, eli tällöin bitrateakin tulee kasvattaa.
Prosessorin sarja / FPS:
– Intel i5/i7 = 30-60fps
– AMD FX Quad Core tai korkeampi = 25-30fps
– AMD Phenom/ Phenom II/ Intel Core Duo series = 25-30 fps
Edistyneemmille käyttäjille (ylimääräiset välineet)
Mikrofoni tai headset
Hyvä mikrofoni on useimmiten striimaajan ensimmäinen ja tärkein investointikohde. Mikrofoni mahdollistaa striimaajan äänen kuulimisen ja kommunikoimisen katsojien kanssa. Selostus lisää huomattavasti lähetyksen viihdearvoa ja kiinnostavuutta. Lähetyksiin on mahdollista ottaa mukaan useampi ääni ylimääräisillä mikrofoneilla tai esimerkiksi Skypen, Discordin, Teamspeakin tai Mumblen kaltaisten ohjelmien kautta soitettavilla puheluilla. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei striimeissä kannata sanoa ääneen kaikkea mitä sylki suuhun tuo, vaan ota kaikenlaiset katsojat ja palveluiden säännöt huomioon.
Chat ja sosiaalinen media
Hyvä striimaaja ottaa huomioon katsojat esimerkiksi striimauspalvelun tarjoaman chat-ikkunan, IRC:n tai Facebook- ja Twitter-kommentoinnin avulla. Lähetyksissä voi vastailla esimerkiksi yleisön esittämiin kysymyksiin tai pitää yllä muuten keskustelua ja interaktiivisuutta katsojien välillä. Menestyvä striimaaja rakentaa yhteisöä, eli huomioi seuraajat somepalveluissa myös offline-ajalla.
Mikseri ja audiokompressori
Video- ja musiikkialan ammattilaisille tutuilla välineillä voi parantaa striimin äänenlaatua ja ottaa käyttöön ammattimaisemman otteen. Mikseripöydällä on vaivatonta säätää lähetyksessä kuuluvien äänien tasoeroja, jolloin yleisölle voidaan taata miellyttävämpi katselu- ja kuuntelukokemus. Mikäli investointi välineisiin pelottaa tai työpöydällä ei ole tilaa ylimääräisille tavaroille, on vaihtoehtona ladata tietokoneelle taustalla pyörivä mikserisovellus, jota voidaan operoida näppäimistön pikanäppäimillä.
Videokaappari
Useimmiten tietokoneen USB:n ja pelikonsolin tai television HDMI- tai komponenttiväylän välille kytkettävien kaappareiden avulla siirretään pelikuvaa tietokoneen ruudulle tai suoraan striimausohjelmistoon. Yleensä ohjelmat tunnistavat kaapparit automaattisesti ulkoisina kuvalähteinä, kunhan niiden ajurit ovat päivitetty. Tietokonepelejä striimatessa videokaappareita ei luonnollisesti tarvita. Jotkin uudet pelikonsolit, kuten Xbox One ja PlayStation 4 tukevat myös suoraa pelikuvan lähettämistä palveluihin. Videokaapparit takaavat kuitenkin laadukkaamman kuvan- ja äänenlaadun. Laitteita on saatavilla useilta eri valmistajilta (mm. Dazzle, Avermedia, Easycap, Elgato, Hauppauge) ja niiden hinnoissa ja käyttötarkoituksissa on eroja. Halvimmat maksavat vain muutaman kympin, mutta ne eivät yleensä pysty HD-laatuisen kuvan tallentamiseen. Useita satoja maksavilla kaappareilla voi usein tallentaa videokuvaa myös suoraan laitteen muistiin.
Web-kamera
Tietokoneeseen liitetyn kameran avulla livestriimaajan omat kasvot ja persoonallisuus tulevat paremmin yleisölle tutuksi. Web-kameroihin pätevät pitkälti samat säännöt kuin videokaappareihinkin, eli isommalla rahalla saa parempilaatuisen kuvan ja ohjelmistot tunnistavat USB-liitännällä varustetut kamerat automaattisesti.
Green screen ja valaistus
Nämä ovat web-kameraan liittyviä, elokuva-alalta tuttuja asioita. Green screen on yleensä vihreä kangas, joka levitetään kuvattavan henkilön taakse ja se blokkaa näin esimerkiksi häiritsevät ja avonaiset kaapinovet. Tämän jälkeen vihreä tausta voidaan leikata tietokoneohjelmalla henkilön takaa pois, jolloin streamaajan pään ja vartalon saa kätevästi näkymään varsinaisen videokuvan tai taustagrafiikan päälle. Valaistuksen oikein kohdistamalla taustalla ei näy häiriöpikseleitä tai muuta suttua videokuvassa.
Useampi näyttö, tietokone tai kytkin
Ylimääräistä näyttöä voi suositella lähes kaikille striimaamisesta ja tietokoneista kiinnostuneille. Kahta tai useampaa näyttöä käytettäessä striimaaja voi esimerkiksi asettaa varsinaisen videokuvan yhdelle ja striimaussohjelman keskusteluikkunan kanssa toiselle ruudulle. Näin striimaaja voi vaikkapa seurata chatin tapahtumia tai hallita asetuksia sulkematta peli-ikkunaa kesken streamin. Ylimääräistä tietokonetta (Dual-PC setup) tai reitittimen kytkintä käyttävät pääasiassa striimaamista työkseen tekevät henkilöt. Kahta tietokonetta käyttämällä voidaan jakaa raskaiden ohjelmien, kuten striimaussovelluksen, videoeditorin ja pelien rasitusta. Ohjelman tai käyttöjärjestelmän kaatuessa striimi voidaan tarvittaessa aloittaa toisella koneella uudelleen. Useita kytkimiä tai reitittimiä käytetään samoista syistä, eli suoratoistolähetys ei välttämättä katkea kesken, vaikka toisessa tietokoneessa tai Internet-yhteydessä olisikin ongelmia.
Muita vinkkejä
Vaikka sinulla olisi parhaat mahdolliset laitteet striimin toteuttamiseen, älä missään nimessä unohda kanavan graafista ulkoasua. Katsojia sattuu harvemmin paikalle, jos striimin videokuvassa ja kuvauksessa näkyvä grafiikka näyttää 90-luvulla tehdyltä Paint-räpellykseltä. Ota tarvittaessa mallia suosittujen striimien asettelusta ja pyydä kaveria apuun toteuttamaan ulkoasua. Nätistä grafiikasta on myös hyötyä lähetysten markkinoimisessa.
Pätkivä kuva ja ääni karkottavat helposti katsojia. Ennen streamaamisen aloittamista käytä huolella aikaa sopivien laatuasetusten löytämiseen. Kokeile useita arvoja ja tarvittaessa erilaisia ohjelmia. Tähän voi mennä aikaa, mutta se kannattaa. Katsojien kannalta elämys on mukavampi, eikä sinun tarvitse stressata tekniikan toimivuudesta. Livestriimaaminen on ennen kaikkea harrastus ja sen on tarkoitus olla mukavaa, ei työtä. Lähes kuka tahansa voi kokeilla striimausta, eikä kaiken tarvitse olla heti täydellistä. Jokainen löytää oman tyylinsä ja katsojakuntansa aikanaan, joten älä odota satoja katsojia ja ansaintamahdollisuuksia heti ensimmäisille ohjelmillesi.
Onko jotain kiellettyä, mitä en saisi streamata?
Striimaaja on itse vastuussa lähettämästään materiaalista. Tutustu palveluntarjoajien käyttöehtoihin tarkkaan, sillä niissä määritellään kielletyt kategoriat. Kiellettyä on yleensä esimerkiksi väkivalta, vihapuhe ja pornografia. Jotkin palvelut sulkevat ulos myös alaikäisiltä kielletyt pelit. Myös Streamian sivuilla näkyvät vain sellaiset lähetykset, jotka noudattavat isäntäpalvelun sääntöjä.
Livestriimaamisessa pätevät pitkälti samat tekijänoikeuslait kuin videokuvaamisessakin. Mikäli yksityistilan striimissä esiintyy selvästi tunnistettava henkilö, täytyy sinun pyytää lupa kuvassa näkyviltä henkilöiltä kuvan tallentamiseen tai tehdä ainakin selväksi, että kuva välittyy eteenpäin. Muista myös pyytää lupa striimissä näkyvän tilan omistajalta kuvaamiseen, jos tila ei ole julkinen. Tekijänoikeuden alaisen musiikin soittamista kannattaa välttää, ellet omista lisenssiä musiikin soittamiseen. Useimmat palvelut eivät kuitenkaan puutu kovin aktiivisesti esimerkiksi taustalla soivaan musiikkiin, mutta voivat mykistää ne jälkitallenteissa. Et myöskään saa livestriimata ilman lupaa tekijänoikeuden alaisia elokuvia, tai pelejä, joita et omista itse. Lisää tietoa tekijänoikeuslaista kannattaa lukea Finlexin ja Gramexin sivuilta.
Streamia on Uutisraivaaja-kilpailun finalisti
Streamia on valittu viiden finalistin joukkoon Helsingin Sanomain Säätiön järjestämässä Uutisraivaaja-innovaatiokilpailussa. Neljättä kertaa järjestettävässä kilpailussa haetaan tuoreita näkökulmia media-alan sovelluksille. Streamian tiimi ja muut finalistit saavat alkupääoman, jolla kehitetään palvelua tänä kevään ja kesän ajan. Tavoitteena on julkaista uudistunut Streamia-versio viimeistään syksyllä 2017. Syyskuussa paljastetaan voittaja, joka voi saada jopa 250 000 euroa palkintorahoitusta.
Palvelun kehittymisestä kerrotaan tietysti Streamiassa ja Uutisraivaaja-sivustolla.
Streamian kehitystiimiin kuuluvat kilpailussa Ville Polvela, Tero Virranniemi, Matti Hätönen, Jesse Kirjavainen ja Antti Sandberg.
Päivitetty 1.8.2017 kehitystiimiin osallistujat.
Streamia voitokas Open Finland -aluekilpailussa
Streamia palkittiin Open Finland Challengen Pohjois-Suomen alueen käsittävässä Open Arctic Challenge -aluekilpailussa. Palvelu sijoittui ensimmäiseksi useita tietolähteitä käsittelevässä Yhdistele-sarjassa. Ykkönen saa palkinnoksi 1000 euroa ja seuraavat sijat 750 ja 500 euroa. Tuomaristo perusteli valintaa erityisesti palvelun tarpeellisuudella ja käyttäjäyhteisön elävyydellä. Muut aluekilpailun voittajat ovat nähtävissä täällä.
Read more
Streamia jättää betan ja osallistuu Open Finland Challenge -kilpailuun
Streamia ottaa osaa valtakunnalliseen Open Finland Challenge -kilpailuun. Kilpailussa haetaan kansalaisten elämää helpottavia avoimia tietolähteitä käyttäviä uusia sovelluksia ja palveluita. Streamia osallistuu kilpailuun Media, taiteet ja kulttuuri -sarjassa. Streamian toiminnassa käytetään hyödyksi avointa WordPress-julkaisujärjestelmää ja erilaisten streamauspalveluiden rajapintoja. Kilpailun finalistit paljastetaan 23.11 ja osaanottajien kuvaukset ovat nähtävissä täällä.
Samalla 2014 alkanut beta-aikakausi päättyy ja sivusto siirtyy viralliseen 1.0-versionumeroon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita palvelun kehittämisen lopettamista. Aiomme jatkaa uusien ominaisuuksien esittelemistä ja vanhojen parantelua. Lisäksi uutisia ja oppaita julkaistaan jatkossa säännöllisemmin.
Alla ensimmäistä kertaa muodikkaat patch notet.
Streamia 1.0 Release Patch Notes
Live-TV Opas
- Automaattista siirtymänopeutta hidastettu lukemisen helpottamiseksi. Uusi odotusaika n. 8 sekuntia.
- Hiiren vieminen laatikon päälle pysäyttää skrollaamisen.
- Lisätty Yle Areenan syöte.
Stream-ilmoitukset
- Streamia kerää rekisteriinsä aktiivisten suomalaisten streamaajien kanavia. Ilmoitusten jättäminen ei vaadi erillistä käyttäjätunnusta Streamiaan.
- Sivulla esillä olevien streamien rakenne uusittu ja kategorisointia muutettu. Automaattinen live-tilan tarkistus.
Kalenteri
- Uudistunut streamattaville tapahtumille tarkoitettu kalenteri.
- Tapahtumien merkinnät ovat aikataulutettuja.
- Kalenteriin lisättävät linkit eivät ole sidottuja stream-ilmoitusten tukemiin palveluihin.
Muut
- Etusivulla otettu huomioon stream-ilmoitusten ja tapahtumien uusi rakenne.
- Yksinkertaistettu pudotusvalikoita. Lisätty kalenterille oma sivu Streamit-otsikon alle.
- Päivitetty korkearesoluutioisempi logo.
- Päivityksiä ylläpidon WordPress-hallintajärjestelmään ja lisäosiin.
- Ylläpito saa nopeammin tiedon sähköpostilla uusista kommenteista, stream- ja kalenterimerkinnöistä. Tämä nopeuttaa tarkastusprosessia.
Amazon kaappasi Twitchin Googlen hyppysistä
Muun muassa verkkokaupastaan, Kindle-lukulaitteestaan ja Fire-tableteistaan tunnettu amerikkalainen monialayritys Amazon.com tiedottaa ostavansa pelivideoiden suoratoistopalvelu Twitchin. Twitch Interactive pyöri ostohuhuissa pitkin kesää, mutta potentiaalisena ostajaehdokkaana pidettiin pääasiassa toista internetjättiä Googlea.
Ilmeisesti kauppasopimuksesta ei kuitenkaan päästy Googlen kanssa yhteisymmärrykseen, tai Amazon todettiin paremmaksi kumppaniksi. Google-huhujen aikaan ilmassa pyöri miljardin dollarin myyntihinta, mutta lopullinen Amazonin tarjoama summa on 970 miljoonaa dollaria. Sopimus menee vielä Yhdysvaltain kilpailuviranomaisten vahvistettavaksi.
Amazonin toimitusjohtaja Jeff Bezos kommentoi tuoreeltaan Twitch-kauppaa.
- Pelaamisen katsominen ja suorana lähettäminen on maailmanlaajuinen ilmiö ja Twitch on luonut alustan, joka tuo yhteen kymmeniä miljoonia ihmisiä, jotka katsovat miljardeja sitä miljardeja minuutteja kuussa - Valven The International -turnauksesta Mario-pelien maailmanennätyksien rikkomiseen ja E3:n kaltaisiin konferenssehin. Ja ällistyttävintä on se, että Twitch on vain kolmevuotias yritys.
Amazon uskoo vahvasti pelaamiseen ja on tehnyt muitakin pelialaan liittyviä ostoksia viimeaikoina. Yhtiö kaappasi itselleen nykyään Amazon Game Studiosina tunnetun Double Helixin ja panostaa vahvasti Fire-pelialustaansa.
Myös Twitchin toimitusjohtaja Emmett Shear on luonnollisesti tyytyväinen sopimuksen syntymiseen.
- Amazon ja Twitch pitävät asiakaskunnan etusijalla ja uskovat pelaamisen hienoon tulevaisuuteen. Voimme tehdä osana Amazonia vielä enemmän käyttäjäkuntamme hyväksi. Voimme luoda uusia työkaluja ja palveluita nopeammin yhdessä kuin itsenäisesti. Muutos tuo upeita asioita yhteisöllemme ja auttaa meitä esittelemään Twitchiä uusille ihmisille ympäri maailman."
Twitchin brändin ja tekniikan uskotaan laajentuvan Amazonin alaisuudessa seuraavaksi myös pelaamisen ulkopuolelle, mistä kielii esimerkiksi Justin.tv:n aiempi alasajo.
Muutoksia videotallenteisiin ja ääniraitoihin - Kuinka Twitch ampui itseään jalkaan
Suosittu streamauspalvelu Twitch.tv toi eilen muutoksia tallennettujen lähetysten politiikkaan.
Aiemmin käyttäjien on ollut mahdollista tallentaa rajattomasti omien suorien Twitch-streamien parhaita paloja ja kokonaisia lähetyksiä, mutta ilmoituksen jälkeen yksittäisen videoklipin kestolle on annettu kahden tunnin aikaraja ja kokonaisia lähetyksiä säilytetään servereillä enää vain kaksi viikkoa.
Twitch Interactiven toimitusjohtaja Emmett Shear perustelee blogikirjoituksessaan muutosta sillä, että tallenteet keräävät valtaosan katsojistaan ensimmäisten päivien aikana ja niiden säilyttäminen kuormittaa valtavasti palvelimia. Tästä vapautuvia resursseja yhtiö käyttää jatkossa videokuvan laadun parantamiseen ja tallenteet tuodaan katsottaviksi myös mobiiliselaimien käyttäjille.
Pian edellisen viestin jälkeen Twitch-blogissa tiedotettiin myös uudesta ääniraitojen tunnistusjärjestelmästä, jonka avulla tallenteista pystytään skannaamaan tekijänoikeuslakien alainen musiikki, joita ei saa videoissa käyttää. Radiohittien lisäksi kiellettyjen kappaleiden joukkoon kuuluu myös esimerkiksi joidenkin pelien sisäinen soundtrack ja ambienttitaustat. Mikäli tällainen kappale löytyy, mykistetään koko tallenteen ääniraita tai enintään 30 minuutin mittainen pätkä.
Käyttäjät reagoivat voimakkaasti erityisesti jälkimmäiseen ilmoitukseen ja ainakin pelien speedruneja harrastavat kritisoivat myös tallenteiden aikarajoja, sillä yli kaksi tuntia kestänyt ennätysaika pätkittiin useaksi tiedostoksi, mikä vaikeuttaa esimerkiksi videoiden lataamista YouTubeen. Twitterissä arvosteltiin voimakkaasti tekijänoikeustunnistuksen toimivuutta ja sitä välittääkö Twitch enää lainkaan käyttäjistään.
Useat tunnetut streamaajat ilmaisivat kiinnostuksensa kokeilla pienempiä kilpailevia pelistreameihin keskittyviä palveluita, kuten Hitboxia ja äskettäin avattua Gaming Liveä. Hitbox esimerkiksi raportoi valtavasta kävijäpiikistä sivuillaan pian Twitchin blogikirjoitusten julkaisun jälkeen. Twitchin Reddit-keskustelukanavallakin suunniteltiin jo palvelun vastaisia boikotteja. Twitch järjestää Redditissä tänä iltana myös kyselysession ja joutuu todennäköisesti varautumaan kipakoihin kysymyksiin.
Käyttäjien raivo on oikeutettua, sillä YouTuben tyylinen videoklippien skannaus ei selvästikään toiminut kuten piti. Esimerkiksi Dansgaming-nimimerkin Fallout 3 -tallenteesta mykistettiin pitkä pätkä, jossa ei kuulunut muuta kuin pelin omaa musiikkia. Myös Twitchin omalle kanavalle tapahtui nolo sattuma, kun vanha Twitch Weekly -lähetys joutui musiikkisensuurin kohteeksi. Suoria lähetyksiä järjestelmä ei pysty mykistämään, mutta useat henkilöt uskovat sen olevan vain ajan kysymys. Oman kanavan mykistettyjä videotiedostoja voi etsiä Mutedvods-työkalulla.
Twitch ei ole toistaiseksi kommentoinut esimerkiksi sitä, liittyvätkö muutokset Google-sopimuksen vaatimuksiin. On kuitenkin varmaa, että yhtiö aiheutti itselleen valtavan imagotappion ja joutuu todennäköisesti pyytelemään anteeksi kävijöiltään.
Päivitetty 9.8.2014:
Twitch myöntää, etteivät uudistukset toimineet kuten piti. Tallennettujen videoiden kahden tunnin aikarajoitus on poistettu ainakin väliaikaisesti ja kopisuojatun musiikin tunnistusjärjestelmää kehitetään vastaamaan paremmin käyttäjien toiveita.
Justin.tv lopettaa toimintansa
Pelistreameille tarkoitetun Twitchin synnyttänyt toinen streamauspalvelu Justin.tv lopettaa toimintansa. Palvelun kotisivuilla käyttäjiä tervehtii ylläpidon videoviesti ja alas ajetaan kaikki mobiilisovelluksia ja kehittäjien ohjelmistorajapintaa myöten.
Syyksi palvelun sulkeutumiseen kerrotaan Twitchin kasvavat resurssivaatimukset. Justin.tv aloitti toimintansa vuoden 2007 maaliskuussa ja pelikategoria irtosi siitä omaksi Twitch-sivustokseen kesäkuussa 2011. Twitch on tämän jälkeen saanut Justinia reilusti enemmän näkyvyyttä ja siitä on tullut emoyhtiölle myös suurempi tulonlähde, mistä kertoo esimerkiksi yhtiön nimen muuttuminen Justin.tv:stä Twitch Interactiveksi tämän vuoden alussa. Käyttäjien on mahdollista siirtää entiset Justin-tunnuksensa Twitchin käyttöön.
Koska Twitchissä sallitaan vain videopeleihin liittyvät lähetykset, suositellaan Justinin kotisivuilla tällä hetkellä muun materiaalin streamaamiseen YouTuben, Livestreamin ja Ustreamin kaltaisia palveluita. Oletettavasti ainakin osa Justinin suosituista kategorioista tullaan siirtämään Twitch-nimen alle, sillä käyttäjiltä on kyselty mielenkiintoa esimerkiksi suorien konserttien lähettämisestä Twitchissä. Myös YouTube voi saada osansa Justin.tv:n tekniikasta, mikäli aiemmin esillä olleet Googlen ostosuunnitelmat toteutuvat.
Huhu: YouTube aikeissa ostaa Twitchin
Variety-verkkolehden lähteiden mukaan muun muassa YouTuben takana oleva Google suunnittelisi pelikuvan streamaamiseen tarkoitetun Twitch-palvelun ostamista miljardilla dollarilla. Kauppa maksettaisiin suoraan käteisellä ja astuisi voimaan välittömästi sopimuksen toteuduttua. The Wall Street Journal täydentää keskustelun olevan kuitenkin vielä alkuvaiheissa ja Twitchin harkitsevan myös vain lisärahoituksen hankkimista.
Vuonna 2011 perustettu Twitch on kasvanut todella nopeasti maailman yhdeksi maailman suosituimmista streamauspalveluista. Nykyisin Twitchillä kerrotaan olevan yli 45 miljoonaa kuukausittaista kävijää ja siitä on tullut myös yksi eniten verkkoliikennettä kuormittavista yrityksistä Yhdysvalloissa. Äskettäin palvelu keräsi taustalleen kymmenien miljoonien dollareiden rahoituksen ja laajentui sen myötä muun muassa Xbox One ja PlayStation 4 -konsoleille.
Google näkee Twitchissä selvästi potentiaalia ja mahdollisuuden päästä mukaan nopeasti kasvaville livestreaming-markkinoille. Googlella on myös omia suoran videokuvan lähettämiseen tarkoitettuja toimintoja YouTubessa ja Google Hangoutsissa, mutta ne eivät ole toistaiseksi saaneet suurta suosiota. USA:n kilpailuviranomaisten arvioidaan ärähtävän yrityskaupan mahdollisesti toteutuessa, sillä Googlen omistama YouTube on jo nyt ylivoimaisesti suurin videopalvelu ja Twitchin liittyessä mukaan Googlen valta vain lisääntyisi.
Googlen tai Twitchin edustajat eivät ole kommentoineet huhuja toistaiseksi, eikä ole tiedossa hylkäisikö Google Twitchin brändin kokonaan.
Lähteet: The Verge, Variety, The Wall Street Journal
Vertailu: Kotimaisten kanavien nettitelevisiot
Tiettyjen televisio-ohjelmien tallenteita on voinut seurata vuosien ajan muun muassa Yle Areenan ja MTV:n Katsomon nettisivuilla. Vasta viime vuonna suomalaiset tv-yhtiöt ottivat suuren harppauksen ja siirsivät kanavansa verkkoon katsottavaksi täysin suorana. Yksittäisiä suoria lähetyksiä ja tilaisuuksia oli tietysti nähty aiemminkin. Lisäksi kanavia voitiin katsoa netissä esimerkiksi monenlaista huomiota saaneen TVkaista-palvelun kautta ja myös puhelinoperaattorit ovat hypänneet kelkkaan omilla ohjelmien katsomiseen tarkoitetuilla palveluillaan.
Tässä artikkelissa käsittelemme Suomen televisioverkossa näkyvien merkittävien kanavien omia nettitelevisioita. Vertailemme eri palveluiden toimivuutta ja kiinnitämme huomiota erityisesti suorien lähetysten tarjontaan.
Yle Areena
Ylellä on ehkä hieman yllättäenkin selkeästi toimivin nettitelevisio kaikista suomalaisista tv-kanavayhtiöistä. Ylen Areenassa on katsottavissa suorana kaikki Ylen kanavat (TV1, TV2, Teema ja Fem). Lisäksi tarjolla on myös tallenteita ja myös radiot toimivat. Areenan suorat tv-lähetykset alkoivat huhtikuussa 2013.
Areenan verkkosivusto käyttää videontoistossa ajoittaisista tietoturva-aukoista tutuksi tullutta Adoben Flash Playeria, jota käytetään myös esimerkiksi YouTube-videoiden pyörittämiseen. Yle ottaa huomioon hienosti myös laitteet, jotka eivät tue Flashia. Areena toimii näet lähes kaikilla mahdollisilla laitteilla PlayStation 3:sta Windows-puhelimiin erilaisilla sovelluksilla.
Ylen järjestelmä toimii mallikkaasti. Videot käynnistyvät muutamassa sekunnissa ja katsoja voi jopa kytkeä tekstitykset halutessaan pois päältä. Minkäänlaisia mainoksia ei tarvitse katsoa, sillä kyseessä on valtion verovaroin rahoitettu yhtiö. Kuvanlaatu on parhaimmillaan 720p, pikselöitymistä esiintyy lähinnä suorissa lähetyksissä ruuhka-aikoina.
Linkit suorien kanavien streameihin löytyvät heti Ylen etusivun yläosasta. Kanava- ja ohjelmaluettelo näkyvät myös videosoittimien alla. Merkittävät suorat lähetykset korostetaan yleensä vielä punaisella palkilla. Bonuksena Areenassa on muutamia pelkästään verkossa näkyviä sarjoja.
4.5 / 5
MTV Katsomo
MTV:n kanavat tulivat suoraan nettikatseluun marraskuussa 2013 laajan kanavauudistuksen yhteydessä. Katsomo-palvelusta pystyi katsomaan suorina lähetyksinä aiemminkin yksittäisiä ohjelmia, erityisesti urheilua. Urheilulähetykset ovat kuitenkin yleensä maksullisen katseluoikeuden takana. Ilmaisia, suorana katsottavia kanavia ovat MTV3, Sub ja Ava. Tallenteita tarjotaan lähinnä suomalaisista ohjelmista.
Saatavilla olevat kanavat ja ohjelmalistat ovat Katsomon sivuilla aseteltuna selkeästi Yle Areenan tapaan. MTV:n virallisella kotisivulla suorat ohjelmat ovat esillä ylävalikossa ja satunnaisesti oikeassa sivupalkissa.
Sivupalkkia voisi hyödyntää useamminkin, sillä siinä soittimet ovat näppärästi esillä. Yläpalkki jää välillä hieman huomaamattomaksi sen kadotessa sivua rullatessa alas. Hyvänä ideana Maikkarin Twitter-tili twiittaa suosituimmista ohjelmista “alkaa nyt” -viestejä.
MTV:n suurin ongelma on videoiden katsomiseen tarvittava Microsoftin Silverlight. Yritys perustelee Silverlightin suosimista erityisesti käyttöoikeuksilla ja turvallisuudella (DRM), sekä lataamista nopeuttavalla “smooth streamingilla”. Todellisuudessa Silverlight-soittimet ovat usein raskaampia kuin Flash Playerit, latautuvat kauemmin ja omien kokemuksieni perusteella harvoin käynnistävät videoita ensimmäisellä klikkauksella. Lisäksi videoiden alussa näkyvät mainokset voivat tökkiä pahasti.
Silverlightille on vähän tukea Windows-käyttöjärjestelmän ulkopuolella, esimerkiksi Linux-käyttäjille on saatavilla vain kolmannen osapuolen Silverlight-ohjelmia. Käyttäjät asentavat harvoin mielellään useita videontoistoon tarvittavia ohjelmia. Microsoft on suunnannut katseensa enemmän HTML5-tekniikan suuntaan ja lupaa tukea Silverlightia vuoteen 2021 asti. Yle huomioi HTML5:n Areenan ohjesivustolla, mutta odottaa vielä standardin suojausten parantumista. Isoista palveluista esimerkiksi Netflix on jo lopettanut Silverlightin käytön. MTV on ilmoittanut tutkivansa muita vaihtoehtoja.
Videoiden kuvanlaatu on Katsomossakin 720p ja pikselöitymistä esiintyy aina välillä. Katsomon omat sovellukset ovat ladattavissa App Storesta, Google Playsta ja Windows Phonen kaupasta. Sovellukset eivät ole niin pitkälle kehittyneitä kuin Ylellä, esimerkiksi Windows Phonella Katsomo näyttää lähinnä sovellusmuotoon puristetuilta verkkosivuilta.
3 / 5
Nelosen Ruutu.fi
Nelonen Median Ruutu-palvelu käsittää tv-tallenteiden lisäksi nettiradiot. TV-kanavia ei ole mahdollista katsoa suorana, mikä on iso miinus. Ohjelmien määrässä ei olla lähelläkään Ylen tasoa, vaikka niitä ilmestyykin palveluun kasvavalla määrällä. Erilaiset kategoriat ovat Ruutu.fi:ssä varsin selkeästi esillä.
Tarjolla on kuukausimaksullinen Ruutu+-palvelu urheilu- ja viihdeohjelmille. Nelonen pyrkii Ruutu+:lla ilmeisesti enemmän Netflixin ja HBO:n reviireille ja on tuonut palvelun kautta tilaajille nähtäväksi sarjoja ennen television ensiesitystä. Toisaalta Ruutu+ on saanut paljon kritiikkiäkin katsojilta palvelun kaatuilusta suorien urheilulähetysten aikana.
Ruutu käyttää Ylen tapaan soittimena Flash Playeria, mutta ongelmia esiintyy välillä mainosten toistamisessa. Erityisen paljon mainokset pilaavat katselukokemusta mobiilisovelluksilla. Ainakin Windows- ja Android-käyttäjät ovat törmänneet kesken kohtauksen alkaneisiin mainoskatkoihin, joissa toistuu muutama sama mainos. Ongelmia ei juuri esiinny muiden kehittäjien katseluohjelmilla. (DNA MatkaTV, Nokia TV jne.)
2 / 5
SBS Discovery Media
Mediatalo SBS on pienempien kanavien, kuten Friin, TV Viiden ja Kutosen takana. Kanavilla ei ole omia mobiilisovelluksia, mutta joitakin ohjelmia voi katsoa kanavien kotisivuilla. Tarjonta koostuu kuitenkin lähinnä muutamasta suomenkielisestä sarjasta. Ulkomaalaisia ohjelmia ei näytetä kopiosuojausmääräysten vuoksi.
1 / 5
Fox Play
Fox-kanavan omaa nettitelevisiota saatiin odottaa pitkään. Fox Play -palvelu käyttää Katsomon tavoin Silverlightia tallenteiden toistoon muistuttaa sekä sulavuudelta, että mainosten määrältä Maikkarin ratkaisua. Silverlightista huolimatta Fox Playsta tarjotaan omia sovelluksia iOS- ja Android-laitteille.
Ohjelmakattaus koostuu muutamasta elokuvasta, kotimaisista ohjelmista ja ulkomaalaisista hittisarjoista. Ulkoasultaan Fox Play on vertailun parhaimmistoa. Ohjelmatiedot ja jaksojen katseluajat ovat esillä erittäin selkeästi. Lapsille sopivat ohjelmat löytyvät heti yläpalkista oman Fox Kids -välilehden alta. 
2.5 / 5
Päivitetty 15.7.2015, lisätty Fox Play.
Adobe Flash | Microsoft Silverlight